Säde Evilä

Olen alkuperäinen keravalainen. Vantaalla asuimme puolisoni kanssa seitsemän vuoden ajan ja sitten paluu Keravalle.

Elämääni kuulu ikäpolvet mummosta lapsiin. Äitini on 96-vuotias ja nuorin lapsenlapsemme täyttää keväällä viisi vuotta. Lisäksi pojallani on koira, se on meillä monesti hoidossa kuten lapsenlapsetkin ennen Koronaa.

Olen lastentarhanopettaja koulutukseltani ja pääsääntöisesti olen työskennellyt lasten parissa, sairaalassa, lastensuojelulaitoksessa sekä päiväkodeissa. Lisäksi minulla on työnohjaajan koulutus. Mielenkiintoisen työn sain Keravan vapaakuntakokeilun aikana, toimin päiväkodinjohtajan työn lisäksi kotipalveluohjaajana.

Nyt muistelen lämmöllä työtovereitani, lapsia ja heidän perheitään ja monia vanhuksia, erityisesti omaishoitajia.

Perheemme piiriin on kuulunut jo kolmenkymmenen vuoden ajan yhteydenpito asuntolassa asuvaan kehitysvammaiseen. Lapsenlapsemmekin ovat jo tottuneet siihen, ettemme kaikki ole samanlaisia. Palvelutalossa asuvan ystäväni kanssa ulkoilen muutaman kerran viikossa.

 

Tallennettu kategorioihin Tiedotteet | Kommentit pois päältä artikkelissa Säde Evilä

Puhdas vesi, kaivoshanke Päijänteen kansallispuiston kupeessa.

  • Vihreän valtuustoryhmän huoli puhtaasta vedestä!

Helsingin Sanomat uutisoi pääkirjoituksessaan 12.4.2021, että brittitausteinen  Pallagren Oy on tehnyt malminetsintävarauksen Päijänteelle. Varaus ei vielä oikeuta kaivoksen perustamiseen vaan antaa etuoikeuden  malminetsintäluvan hakemiseen.

Varausalue käsittää noin 500 neliökilometriä Päijänteen kansallispuiston kupeessa. Yhtiö otaksuu, että varausalueella on kultaa, kuparia ja palladiumia.

Paikallisissa asukkaissa Sysmässä, Asikkalassa ja Heinolassa heräsi  huoli puhtaan veden puolesta. Puhdas vesi on tärkeä ja arvokas luonnonvaramme. Päijännetunneli tuo raakavettä koko pääkaupunkiseudulle, siis meille keravalaisillekin, eli huoli on myös meidän.

Tuusulan Tupun edustajat toivat huolensa esiin  Keski-Uusimaassa lukijapalstalle ja kyselivät pitäisikö toimia?  Keravan Vihreiden mielestä pitää olla huolissaan. Lausunnon antoon on aikaa 7.5.2021 asti.

Keravan Vihreiden valtuustoryhmä toi huolen esille viranhaltijoille  ja muiden puolueiden edustajille  3.5.2021. kaupunginhallituksen kokouksessa. Huoli on viestitetty myös Tuusulan seudun vesilaitos kuntayhtymän toimitusjohtajalle.

Keravan Vihreä valtuustoryhmä

Tallennettu kategorioihin Tiedotteet | Kommentit pois päältä artikkelissa Puhdas vesi, kaivoshanke Päijänteen kansallispuiston kupeessa.

Aikaansaannokseni

Minun on hivenen vaikea kertoa aikaansaannoksistani valtuutettuna koska koen, että vaikka idea olisi minun niin ajatuksen toteuttamiseen tarvitaan muiden valtuutettujen ja virkamiesten myötämielisyys. Tärkeintä on vuorovaikutus, mitään ei saa yksin aikaiseksi. Päätöksenteko on pitkäjänteistä työtä josta harvoin tulee pikavoittoja.

Vaalilupaukseni ovat :

1= ympäristö

Tällä valtuustokaudella koen, että Vihreä valtuustoryhmä on saanut paljon aikaiseksi ympäristön suhteen. Joissakin aikaansaannoksissa olen ollut promoottori joissakin tukija.

Meille on valmistumassa Viherkaava joka toivon mukaan suojaa tärkeitä vapaita aluettamme.

Pihkaniityn rajausta saimme muutettua, muiden puolueiden tuella. Rakentamisen on suunniteltu jatkossa keskittyvän Yli- Keravan tien varteen ja metsä- alue säilyisi koskemattomana. Täysin varmaa on vasta kun asemakaava valmistuu. Uusi rajaus on kuitenkin merkittävä parannus entiseen.

Soiden ennallistaminen ja metsä- alueiden istuttamisaloitteet ovat vielä virkamiesvalmistelussa.

Olen ollut kiertoliittymäfani, mielestäni niiden rakentaminen on ympäristöteko. Liikenne sujuu jouhevammin kun autot eivät seiso odottamassa liikennevalojen vaihtumista. Vihdoinkin meillä on kaksi kiertoliittymää Saviolla ja Kannistossa.

Omalta pieneltä osaltani olen ollut torjumassa kaivoshanketta Päijänteen kansallispuiston kupeeseen. Päijänteen puhtaasta vedestä tuotettua juomavettä käytämme mekin täällä Keravalla. Pelastakaa Päijänne someryhmä on pitänyt ajantasalla hankkeen etenemisestä. Kaivosyhtiö

2= talous

Vesitornin valot vuodelta 2013 ovat aikaansaannostani.  Miten tämä sitten vaikuttaa talouteen? Valojen näkyvyys Keravalle saavuttaessa Lahden moottoritietä pitkin luo myönteisen kuvan Keravasta.

Aikoinaani vuonna 2012 tein aloitteen Keravan Vihreiden nimissä nuorten palkkaamiseksi kaupungille kesätöihin. Ensimmäisenä kesänä nuoria 16-18 vuotiaita palkattiin 30.
Kesällä 2020 nuoria palkattiin jo sata kun nuorisovaltuusto toivoi määrän kasvattamista. Moni nuori saa täten ensimmäisen työkokemuksensa ja oppii työelämän pelisääntöjä.

Olen pitänyt tärkeänä ettei syömävelkaa oteta. Velkarahalla voidaan toteuttaa investointeja muttei tuottaa palveluja. Tämä periaate on pitänyt lukuunottamatta kuluvaa vuotta. Koronakurimus toi uuden haasteen.

3= palvelut

Kotisairaala-aloite jonka teimme Heli Karhun kanssa johti toiminnan aloittamiseen vuonna 2017.  Mistään en ole saanut yhtä paljon kiitosta kuin tuosta aloitteesta niin kuntalaisilta kuin virkamiehiltä. Tämä voisi olla myös kohdassa Talous koska toiminta on kustannustehokasta säästäessään kalliita sairaalamaksuja kun asukkaita voidaan hoitaa kotona sairaalan sijaan.

Keravan Vihreät vastustivat Sipilän hallituksen yli kolmivuotiaiden ryhmäkokojen kasvattamista monien muiden puolueiden kanssa. Marinin hallitus purki säädöksen ja Keravan ei tarvinnut tehdä mitään muutoksia, eli purkaa ylisuuria ryhmiä.

Viime valtuustokaudella vuonna 2015 valtuusto teki merkittävän päätöksen rajata aloittavien luokkien maksimikoon kahteenkymmeneenkahteen oppilaaseen. Tämä oli merkittävä parannus sen hetkiseen tilanteeseen.

Tällä valtuustokaudella lähdimme Anja Hännisen ja Tuula Lindin kanssa ideoimaan ikäihmisten yhteisöasumisen mahdollisuutta Keravalla.
Aloitteemme oli historiallinen, kaikki valtuustoryhmät allekirjoittivat sen. 24.5.2021 valtuustossa saimme vastauksen aloitteeseen. Keravan asuntomessualueelle haetaan yhteisöasumisen mahdollistavaa toimijaa.

Valtuutettu Pia Lohikosken kanssa teimme aloitteen tähderuuan myynnistä. Vuodesta 2014 alkaen kuntalaisille  tarjottiin mahdollisuus käydä syömässä ylijäänyttä ruokaa pientä korvausta vastaan. Nyt Korona- aikana toiminta on ollut katkolla.

Keravan ruokapalvelu siirtyi käyttämään kotimaista lihaa vuonna 2 017  kyselyni johdosta. Näin voimme taata, että kaikki liha on antibioottivapaata.

Tällä valtuustokaudella sain kunnian olla kaupunginhallituksen perustamassa työryhmässä jossa mietittiin Keravan avustusten haku- ja jakoperusteita.
Työryhmä  teki avustusten jakoperusteista pohjaesityksen jota Vapaa- ajan ja hyvinvoinnin lautakunta on jalostanut. Yksi tärkeimmistä periaatteista oli avustusten painottaminen lapsiin ja nuoriin. Kouluihin päätettiin perustaa harrastekerhoja joiden toimijoina ovat paikalliset taideoppilaitokset ja urheiluseurat. Hyvin alkanut kokeilu kariutui/ päättyi Koronaan. Toivottavasti palaamme pian normaaliin arkeen ja kerhotoiminta voi jatkua.
Kaupunginhallitus  lisäsi esityksestämme avustuksiin 150.000 €. 50.000 € tästä on sovittu jaettavaksi kuntalaisaktiivisuuden tukemiseen.

Alkuvuodesta 2021 tein aloitteen, että sotaveteraanit ja invalidit sekä heidän leskensä saisivat niin pandemia kuin influenssarokotteet kotiin kiitollisuuden osoituksena Suomen itsenäisyyden puolustamisesta. Vaikka vastausta aloitteeseen ei ole vielä tullut olen käsittänyt, että pandemiarokote on annettu esittämälleni ryhmälle kotiin.

Omaishoitajien- ja hoidettavien asiat ovat olleet lähellä sydäntäni.  Olen ollut myötävaikuttamassa omaishoidon tukipalvelujen lisääntymiseen. Meitä oli pieni joukko miettimässä asiaa virkamiesten kanssa. Jatkotyöstäminen siirtyi virallisesti nimetylle ikäihmisten työryhmälle. Työryhmän raportti luultavasti hyväksytään kesäkuun 2021 valtuustossa.

 

 

 

 

 

 

 

 

Tallennettu kategorioihin Tiedotteet | Kommentit pois päältä artikkelissa Aikaansaannokseni

Valtuustokauden 2017 – 2021 valtuustoaloitteet

Toukokuun 2021 valtuustoaloitteeni Liisa Hyttisen kanssa.

Keravan kaupunki osallistui viime vuonna Miljoonan puun talkoisiin. Hankkeen Facebook-sivuilla kerrotaan, että talkoiden tavoitteena on rakentaa puita istuttamalla hiljaisia tiloja, jotka luovat vehreyttä, lisäävät hyvinvointia ja auttavat luonnon monimuotoisuuden suojelemisessa. Hanke sopi Keravalle erityisen hyvin, sillä melu on läsnä kaikkialla kaupungissamme. Hankkeen tulokset jäivät Keravalla kuitenkin laihoiksi.

Erityisesti kotimaiset havupuut tuovat kaupunkiin vehreyttä ympäri vuoden. Puiden istuttamisessa tulisi huomioida luonnoneläinten tarpeet, kuten suojaisten pesäpaikkojen löytyminen eri lintulajeille sekä oravan hyppyetäisyys puusta toiseen.

Esimerkiksi Saviolla KerCan alueelle sekä Kytömaalla Kytömaantien ja junaradan väliselle alueelle olisi mahdollista istuttaa kokonaan uusia metsiä. Lisäksi yksittäisiä puita tai puuryhmiä sopisi monin paikoin lisää rakennetun ympäristön lomaan.

Me allekirjoittaneet ehdotamme, että Keravan kaupunki kartoittaa uusien puiden istuttamiseen sopivia alueita kaikissa kaupunginosissamme sekä tuo aiempaa vahvemmin asemaakaavoihin velvoitteita istuttaa uusi

 

 

Maaliskuun 2021 valtuustoaloitteeni: 

Valtuustoaloite influenssa- ja pandemiarokotteiden tuomiseksi kotiin sotiemme veteraaneille- invalideille ja leskille

Keravalla on 19 elossa olevaa sotaveteraania ja 3 sotainvalidia,
leskiä on 49. Pääsääntöisesti heidän ikänsä on runsaat 90 vuotta.

Tutkimuksissa on osoitettu yli 90 vuotiaat tarvitsevat enenevässä määrin apua arkisiin toimintoihin. Liikkumiseen kodin ulkopuolella tarvitaan usein apuvälineitä ja joko omaisten tai palkatun avustajan apua.

Esitän, että jatkossa Keravan kaupunki tuottaa niin influenssa- kuin pandemiarokotteet sotaveteraaneille, invalideille ja leskille kotiin kunnioituksena heidän panoksestaan Suomen itsenäisyyden eteen.

Tässä tammikuussa 2021 kirjoittamani Vihreiden valtuustoryhmän aloite.
Kytömaan aluetta kaavoitetaan tällä hetkellä ja mikäli suo halutaan ennallistaa päätöksen aika alkaa olla ajankohtainen.

 

Vihreän valtuustoryhmän valtuustoaloite Kytömaan suon ennallistamiseksi

Kytömaan asuntoalueen rakentaminen on käynnissä ja alueella sijaitsee Kytömaan suo. Luontoselvityksessä vuonna 2014 mainitaan Kytömaan suo vielä varsin hyvin säilyneenä korpirämeenä. Valitettavasti suosta on enää jäljellä vain pieni kaistale.
Kytömaan suo ja lähde muodostavat arvokkaan luontokokonaisuuden.

Keravan kaupungin alueella sijaitsee kaksi muutakin suota. Matkoissuo, jonka Tuusulan puoleinen osa on nimennyt luonnonsuojelualueiksi vuonna 2018. Keravan puoleisella osalla on SL suojelumerkintä. Lisäksi on ojitettu Koukkusuo lähellä Keinukalliota. Alueella tavataan mm. teeriä.

Luonnonvarakeskuksen mukaan ekoosysteemien ennallistaminen on noussut kansainvälisesti merkittäväksi keinoksi hillitä luonnon monimuotoisuuden köyhtymistä ja ylläpitää ekosysteemipalveluja. Suomessa metsien ja soiden ennallistaminen on vakiintunut suojelualueiden hoitomenetelmä.
Ennallistamisella tarkoitetaan toimenpiteitä, joiden avulla ihmistoiminnan takia heikentynyt, vahingoittunut tai tuhoutunut ekosysteemi pyritään palauttamaan mahdollisimman lähelle luonnontilaa. Ennallistamisen tavoite on lajien elinympäristöjen ja luontotyyppien laadun parantaminen ja sitä kautta sekä lajien että luontotyyppien uhanalaistumisen hidastaminen ja pysäyttäminen. Tämä on tärkeää etenkin Etelä-Suomessa, missä suurin osa soista on ojitettu.

Vihreä valtuustoryhmä ehdottaa soiden ennallistamisia ja työ tulisi aloittaa Kytömaan suosta.

Kuva Matkoissuolta

 

 

Valtuustoaloite Pihkaniityn asemakaavaluonnoksen uudelleen rajaamiseksi

Pihkaniityn ulkoilualue palvelee laajasti Virrenkulman, Kurkelan, Kalevan, Kytömaan, keskustan ja tulevan asuntomessualueen asukkaiden virkistys- ja luontoliikuntatarpeita. Pihkaniityn metsäalueiden muuttaminen asuinrakentamisen käyttöön huolettaa lähimetsäänsä arvostavia kuntalaisia – ja syystäkin. Pienessä kunnassa kuten Keravalla, on helppoa nakertaa metsäalueita kaavoitusvaiheessa pala kerrallaan, kunnes jäljellä on lopulta vain puurypäs keskellä kaupunkimaisemaa.

Pihkaniityssä tutustutaan metsään päiväkotilasten ja koululaisten kanssa ja toteutetaan luontokasvatusta, joka on tänä päivänä yhä tarpeellisempaa monen perheen ohueksi jääneen luontosuhteen vuoksi. Alueella toimii myös Keravan ensimmäinen luontoesiopetusryhmä.

Metsässä rauhoitutaan, palaudutaan stressistä ja kuormituksesta, retkeillään, liikutaan koirien kanssa, suunnistetaan, sienestetään, marjastetaan ja hyödynnetään monipuolisella alustalla liikkumisen mahdollisuuksia.

Metsällä on rakennettuihin liikuntapaikkoihin ja virkistysalueisiin verrattuna tutkitusti hyvin erilaiset hyvinvointi- ja terveysvaikutukset sekä erilaiset käyttötarkoitukset ja käyttäjäkunta. Toisella ei voi korvata toista.

Tällä hetkellä osa Pihkaniityn metsästä on uhattuna asemakaavan tasolla. Suunnittelun tavoitteena on tutkia voidaanko alueelle sijoittaa uusia pientaloja ja leikkipaikka. Kaavaan on kirjattu myös pyrkimys selvittää nykyisten polku- ja latuverkoston laajentamismahdollisuuksia. Niin kauan kuin tällainen kaavamerkintä on voimassa, se herättää laajamittaista ja pitkäkestoista huolta lähialueiden asukkaissa ja kaikissa Keravan metsien rippeitä puolustavissa.

Vihreä valtuustoryhmä ja Vasemmistoliiton valtuustoryhmä esittävät, että olemassaoleva metsäalue säilytetään kokonaisuudessaan metsänä. Yllä esitetyt, virkistysmetsää koskevat muutokset poistetaan Pihkaniityn asemakaavasta. Kaavoituksen keinoin turvataan mahdollisimman leveät ja luonnontilaiset ekologiset yhteydet Yli-Keravantien yli eteläänpäin. Metsänhoidossa huomioidaan tavoite metsän säilyttämisestä mahdollisimman luonnontilaisena, pitäen kuitenkin rakennettu kulkureittiverkosto avoimena ja poistaen vaaralliset puut reittien lähietäisyydeltä.

Vihreä valtuustoryhmä ja Vasemmistoliiton valtuustoryhmä

 

Tässä valtuustoaloite jonka yksi kolmesta pääarkkitehdeistä olin. Toivon mukaan aloite näkee konkretiaa vuoden 2024 asuntomessuilla.

Mistä minulle oma koti ja kavereita – yhteisöllisen asumisen mahdollistaminen Keravalla

Yhteisöllisen asumisen mahdollistamiseen keskeisille paikoille palvelujen ääreen on etsittävä keinoja. Yksinäisyys on suomalaisten suurimpia ikääntymiseen liittyviä huolia, samoin pelko siitä, että erilaiset vaivat lopulta erottavat elämänkumppanit toisistaan asumaan erillään.
Tavoitteina on kotona asumisen mahdollistaminen kunnon heikentyessä sekä pariskuntien yhteisasumisen mahdollistaminen toisen kunnon heikentyessä. Tavoitteena on myös turvallisuuden tunteen lisääminen sekä yksinäisyyden tunteen vähentäminen yhteisöasumisen turvin. Yhdessä harrastaminen ja tarvitessa naapuriavun saaminen rikastuttavat elämää.
Tarkoituksena on asumismuotojen monipuolistaminen ja yhteisöllisen asumismuodon tarjoaminen ikäihmisille. Yhteisöllistä asumista voi olla erimuotoista ja sitä voi sijoittaa esimerkiksi keskustan asumisrakenteeseen, Ahjoon, asuntomessualueelle, Viertolaan ja Jaakkolaan.
Tämä on kaikkien keravalaisten valtuustoryhmien yhteinen aloite ja toivomme hallintokuntien yhteistyötä vastauksen laadinnassa.

Keravan sosialidemokraattinen valtuustoryhmä
Keravan kokoomuksen valtuustoryhmä
Keravan vihreä valtuustoryhmä
Keravan vasemmistoliiton valtuustoryhmä
Keravan perussuomalaisten valtuustoryhmä
Keravan keskustan valtuustoryhmä
Suomen (KD) kristillisdemokraattien valtuustoryhmä

 

 

Tallennettu kategorioihin Tiedotteet | Kommentit pois päältä artikkelissa Valtuustokauden 2017 – 2021 valtuustoaloitteet

Vieraslajien kitkentätalkoot

Elokuussa 2019 Keravan  Vihreät järjestivät Saviolla jättiblasamin kitkentätalkoot. Toimin tapahtuman vastuuhenkilönä.  Keravan kaupunki toi meille jätesäkit joihin keräsimme kasvit ja kaupunki haki jätesäkit pois pihaltani.

Pienen,  mutta tehokkaan juokon avulla kitkimme jättibalsamia Saviontaipaleen varrelta. Ilokseni totesin  kesällä 2020, että balsamia ei ollut niillä alueilla joista olimme sen poistaneet.

Jättibalsamia on täällä Saviolla kaikki ojanvarret täynnä.

 

 

 

Tallennettu kategorioihin Tiedotteet | Kommentit pois päältä artikkelissa Vieraslajien kitkentätalkoot

Poliitikon rooli kunnassa Soten jälkeen

Mikä jää kunnanvaltuutettujen päätettäväksi Soteuudistuksen jälkeen?
Sinne jää mielestäni päätöksenteon tärkein asia, maankäyttö. Maankäyttösunnitelmat vaikuttavat kuntalaisten ei vaan vuosien tai vuosikymmenten vaan satojen vuosien ajan. Rakennettu ja rakentamaton ympäristö vaikuttaa asukkaiden viihtyvyyteen ja luo mahdollisuuden asumiseen, työntekoon ja liikkumiseen.
Kuntaan jää päivähoito -ja koulupalvelut, liikunta ja kulttuuripalvelut sekä tekniset palvelut. Nämä kaikki tärkeitä asioita. Lasten ja nuorten vanhemmat jaksavat olla kiinnostuneita siitä mihin suuntaan perheitä koskevia palveluita omalla paikkakunnalla kehitetään. Kulttuuri -ja liikuntaväki toimii kuntalaisten hyvinvoinnin lisäämiseksi.  Tekniset palvelut vastaavat kaupunkimme ilmeestä sekä kunnosta.
Valtiovalta edellyttää, että kunnat jatkossa panostavat hyvinvoinnin – ja terveyden ennaltaehkäisyyn, ns. Hytepalveluihin.
Kunnan vetovoimaisuuteen ja talouteen vaikuttavat kaikki yllä luettelemani asiat. Viimeisenä vaan ei vähäisempänä on huolehdittava kuntataloudesta. Soten jälkeen mm. investointeja joudutaan harkitsemaan tarkkaan kun kunnan rahoituksesta siirtyy melkein 2/3 – osaa hyvinvointialueille.

Tallennettu kategorioihin Blogi | Kommentit pois päältä artikkelissa Poliitikon rooli kunnassa Soten jälkeen

Avustustyöryhmä

Kaupunginhallitus asetti ns. avustustyöryhmän vuonna 2018 pohtimaan Keravan kaupungin avustuksia.
Työryhmä esitti avustusten jakamisen keskittämistä Vapaa-ajan lautakunnalle ja, että avustukset voitaisiin hakea sähköisesti.
Työryhmä katsoi, että avustusten pääpaino tulisi olla lapsissa ja nuorissa. Lasten – ja nuorten harrastustoiminnan tukemiseen saatiin tällä valtuustokaudella lisää rahaa 100.000€ ja yhteisöllisiin kuntalaisten omaan aktiivisuuteen perustuviin avustuksiin 50.000€.
Hyvin alkaneet maksuttomat koulun jälkeiset harrastekerhot loppuivat tämän Koronan vuoksi.

Tallennettu kategorioihin Tiedotteet | Kommentit pois päältä artikkelissa Avustustyöryhmä

Viheralueiden merkitys

Joitakin päättäjiä ja virkamiehiä hämmästyttää kun osa kuntalaisista vastustaa puiden kaatamisia.

Tiheästi rakennetussa kaupungissa, kuten Kerava on, metsien, peltojen, jokilaakson ja puistojen merkitys korostuu. Tutkimuksellisestkin on jo pystytty osoittamaan, että metsissä liikkuminen vähentää sterssiä ja parantaa unen laatua. Kaikki eivät halua tätä myöntää tehokaavoittamista toteutettaessa.

Kerava on kolmanneksi tiheimmin rakennettu alue ja meillä ei mielestäni enää voida nakertaa puistoaluita rakentamiseen.

Vankilan pellot ovat ainoa peltomaisema. Rikosseuraamuslaitos rakensi uuden avovankilan vankilan alueelle. Ehkäpä luomumaatalous alueella jatkuukin.

Vesielementtejä meillä on vähän, plotti Sompiossa, Ollilanlampi Ahjossa, Nissinoja ja Keravan joki, näistä pienistä vesielementeistä meidän pitää huolehti. Kun asuntomessut Kartanon alueelle toteutuu vuonna 2024 niin jokimaisemaan rakennetaan toivon mukaan kaikki kuntalaisia palvelevia liikuntareittejä  ja mahdollisesti uimapaikkakin.

Haukkavuori on onneksi suojeltu alue, se ei kuitenkaan riitä. Matkoissuo Keravan puolella suojeltiin SL-suojelumerkinnällä  sen jälkeen kun Tuusula haki luonnonsuojelualue statuksen suon omalle puolelleen. Tässäpä nämä meidän pienet suojellut alueemme ovatkin. Keravan Vireät jättivät valtuustoalueitteen soiden ennallistamiseksi tammikuun 2021 valtuustossa. Työ tulisi aloittaa Kytömaan suosta.

Valvottavaa siis riittää jotta kaupunkimme on visioidensa arvoinen viherkaupunki.

 

 

 

Tallennettu kategorioihin Blogi | Kommentit pois päältä artikkelissa Viheralueiden merkitys

Kiertoliittymäfani

Tunnustan olevani kiertoliittymäfani ja iloitsen Keravan ensimmäisestä kiertoliittymästä Saviolla.
Monia kiertoliittymiä olen nähnyt Suomessa ja maailmalla, mm. Kairossa. Täytyy tunnustaa, että Savion liittymä ei ole kaikkein onnistunein.
Olen puhunut kiertoliittymien puolesta kaupunkikehitysjaostossa, hallituksessa sekä valtuustossa. En ole asiani kanssa yksin. Silti Kerava on pysynyt mustana aukkona tältä osin.
Kiertoliittymässä ajo on sujuvaa ja turhalta tyhjäkäynniltä vältytään. Ilmasto kiittää kiertoliittymistä!
Väliaikaisia kiertoliittymiä meillä Keravalla on ollut useita ja ainakin kahdesta on ollut hyviä kokemuksia. Väliaikaiskiertoliittymät Citymarketin kohdalla sekä Sibeliuksen ja Tuusulantien risteyksessä ovat olleet todella onnistuneita. Valitettavasti ne eivät olleet pysyväisratkaisuja ja nyt sitten seistään liikennevaloissa.
Tein valtuustoaloitteen, jotta Mt148:n ja Alikeravantien risteykseen olisi saatu kiertoliittymä. Liikennesuunnittelijoita kävi kaupunginhallituksessa kertomassa miten kiertoliittymä ei voi toimia risteykessä jos liikenne lisääntyy. Minua suunnittelijat eivät vakuuttaneet.
Nyt rakennetaan kiertoliittymää Saviontielle Kanniston risteykseen.

Tallennettu kategorioihin Tiedotteet | Kommentit pois päältä artikkelissa Kiertoliittymäfani

Omaishoidon tuki Keravalla

Nuorena on tyhmänrohkea ja sitä tarttuu tarjottuihin haasteisiin. Kotipaikkakuntani Kerava osallistui vapaakuntakokeiluun 90-luvulla ja näin minäkin sain mahdollisuuden tehdä rajoja rikkovaa työtä. Toimin yhtä aikaa kotipalveluohjaajana sekä päiväkodinjohtajana.

Tuosta ajasta jäi mieleeni monta merkittävää asiaa, tärkeimpänä omaishoitajien ja hoidettavien asema. Ihaillen seurasin sitkeitä omaishoitajia, niin miehiä kuin naisia. Viranomaisena minulla oli rajalliset mahdollisuudet ‘auttaa’. Omaishoitajat tekevät mittavaa työtä 24/7 ja näin säästävät yhteiskunnan varoja. Työtä tulisi arvostaa ja siitä maksaa oikeudenmukainen, kohtuullinen korvaus.
Politiikkaan lähdettyäni (kolmas valtuustokausi meneillään) on sydämen asianani ollut pitää yllä keskustelua omaishoitajien ja hoidettavien asemasta. Kahteen otteeseen olen tehnyt valtuustoaloitteen kotisairaalan perustamisesta Keravalle. Valtuusto on ollut hyvin myötämielinen asialle ja jopa antanut toiminnan käynnistämiseksi erillismäärärahaa. Talouden kiristyminen on kuitenkin tullut esteeksi toiminnan aloittamiselle. Kotihoidon lääkärin kuitenkin saimme turvaamaan kotona asumisen mahdollisuuksia. Nyt elämme uuden budjetin valmisteluvaihetta ja kotisairaalatoiminnan perustaminen on kaupunginhallituksen hyväksymän raamin sisällä. Jospa hanke viimeinkin toteutuisi.

Elämä on tuonut eteen kyseisen asian myös henkilökohtaisella tasolla. Muistisairaudet ja toimintakyvyn menetys esim. Parkinsonin taudin kautta johtavat jatkuvaan avuntarpeeseen. Hyvin läheltä seuranneena olen nähnyt hoitajan uupumuksen ja palveluketjun kapeuden. Tästä esimerkkinä pitkälle edenneen muistisairaan vieminen intervallihoitoon, joka ei ole ongelmaton juttu. Kun et muista niin et myöskään ymmärrä miksi olet tutusta ympäristöstä poissa. Kotiin paluun jälkeen alkaa uusi opettelu tuttuun arkeen.

Meillä Keravan valtuustossa on monia poliitikkoja yli puoluerajojen, jotka ovat halunneet lähteä kohentamaan omaishoidettavien – ja hoitajien asemaa. Keravalla omaishoidon peittävyysaste on ollut matalammalla kuin valtakunnallinen suositus.

Halusimme saada selvyyden siihen, että miksi näin on? Valtuustokyselyihin saadut vastaukset eivät tyydyttäneet meitä. Niinpä pyysimme viranomaisneuvottelua. Tästä asiat lähtivätkin rullaamaan. Neuvotteluidemme tuloksena kotiin annettava tilapäisapu hoitajien asiointikäyntien ajaksi tuli maksuttomaksi. Halusimme pohdittava myös kriteeristöä jolla hoidettavuus mitataan, kunnilla kun on erilaisia käytänteitä. Muistisairaita on entistä enemmän ja muistisairaus on huomioitava rahallista tukea myönnettäessä.

Kunnilla on myös erilaisia hoitoisuusluokituksia, joillakin on kolme, toisilla neljä maksuluokkaa. Tasavertaisuus ei korvausten suhteen toteudu Suomessa, onneksi maksatus on siirtymässä Kelalle. Tasavertaisuus ei toteudu myöskään siinä miten kunnan talousarvioon on varattu rahaa omaishoidon tukeen.

Nyt omaishoitajien -ja hoidettavien asema näyttää valoisammalta Keravalla.

Uusia palvelun avauksia on tehty. Merkittävä muutos on hoitajan vapaan turvaamiseksi kotiin tuotu palvelu, sijaishoitaja. Sukulainen ja joku muu tuttu voi siirtyä hoitajan vapaan ajaksi omaishoitajaksi. Vuoropuhelua omaishoitajien ja politiikkojen välillä lisätään. Sosiaali – ja terveyslautakunnan jäsenistä joku osallistuu pari kertaa vuodessa seurakunnan järjestämiin omaishoitajien iltaan. Uudelle omaishoitajalle maksetaan omaishoitajien liiton jäsenmaksu ensimmäisen vuoden ajan. Vertaistuki ja tieto auttavat toivon mukaan hivenen työssä jaksamista. Kerava lähtee myös kehittämään hoitajien -ja hoidettavien kuntoisuuslomia. Hoitajien -ja hoidettavien asema edellä mainittujen toimenpiteiden ansiosta toivon mukaan paranee.

Hoitajat tekevät työtä rakkaudesta hoidettavaan tai mahdollisesti velvollisuuden tunteesta. Olen pohtinut olisiko minusta tuohon työhön? Sen tiedän, että vaativampaa työtä tuskin löytyy.

Tallennettu kategorioihin Blogi | Kommentit pois päältä artikkelissa Omaishoidon tuki Keravalla