Jani Toivola

Olen kansanedustaja, Vihreän eduskuntaryhmän 2. varapuheenjohtaja sekä pienen tyttären yksinhuoltajaisä.

Sukujuuriltani olen puoliksi kenialainen. Perushoitajaäitini kasvatti minut rakkaudella yksinhuoltajaperheessä Helsingin Puistolassa. Myöhemmin teini-iässä minusta tuli ylpeä kahden sisaren isoveli.

Sain olla tekemässä historiaa, kun veimme läpi esityksen tasa-arvoisesta avioliittolaista. Olin valiokunnan lausuman ensimmäinen allekirjoittaja.

Politiikkani lähtee siitä, että ihmisen tulee saada olla näkyvä omassa yhteiskunnassaan. Elämä ei saa olla tekohengitystä, jossa sananvapauden nojalla arvomme pohjautuvat pahimmillaan toisen ihmisryhmän alistamiseen. Omanarvontunnosta lähtee kyky kohdata ja kääntää yhteiskunnassa tapahtuva muutos voimavaraksi ja ajatella yhteistä hyvää.

Se, miten suhtaudumme kanssaihmisiin, määrittää sen, miltä näyttää tulevaisuuden Suomi. Tämä kaikki puhuu sen puolesta, että monimuotoisuuden tulee olla myös talous- ja rakennepolitiikan ytimessä. On täysin turhaa rakentaa uusia palveluita, jos ne eivät pohjaudu ihmisten tarpeisiin tai muuten vastaa elämän todellisuutta tänään. Monimuotoisuus on kustannustehokasta ja ennaltaehkäisevää. Ne toiveet, mitä asetamme velkasuhteen taittumiselle, talouskasvulle, uusien yritysten ja ideoiden synnylle, hyvälle koulutukselle tai tuottavalle työelämälle, voivat toteutua vain monimuotoisuuden kautta. Ilman ihmisiä kaikki nämä tavoitteet ovat vain teorioita ilman liikettä tai henkeä. Vasta kun saamme ihmiset mukaan, voi matka alkaa kohti kehitystä ja tulevaa.

Monimuotoisuus pitää vahvasti sisällään eri vähemmistöjen oikeudet. Se on vahvasti tasa-arvokysymys, mutta se on myös huomattavasti laajempi kysymys. Monimuotoisuus on ihmisenä olemista. Jokaisen yksilön ja perheen tilanne on eri. Ihmiset ovat erilaisia. Perheet ovat erilaisia. Elämänvaiheet ovat erilaisia. Monimuotoisuus haastaa meidät päättäjinä, virkamiehinä ja eri alojen asiantuntijoina, toimemme ammattilaisina.

Työssäni laki- sekä työelämä- ja tasa-arvovaliokunnassa on korostunut suomalaisen työelämän kehittäminen työllistymisen, tasa-arvon, monikulttuurisuuden, yrittäjyyden sekä työelämän joustavuuden näkökulmasta.

Olen vieraillut yli 200 koulussa puhumassa ihmisoikeuksista, koulukiusaamisesta sekä unelmista. Olen myös johtanut Kesäduuni Uudellamaalla -kampanjan nuorten vaikuttamisryhmää, jonka kautta on löytynyt kesätyöpaikkoja yli 10 000 uusmaalaiselle nuorelle. Nuorten vaikuttamisen mahdollisuudet tuovat osallisuutta ja tukevat omien unelmien löytymistä ja sijoittumista työelämään.

Kuluneen eduskuntakauden yksi ehdottomista kohokohdista oli, kun sain kahdelta espoolaispojalta, Joelilta ja Villeltä, kutsun tulla puhumaan ensin heidän kouluunsa ja myöhemmin Espoon Dipoliin kaikille Espoon oppilaskuntien edustajille ja opettajille suvaitsevaisuudesta sekä jokaisen oikeudesta omaan tarinaansa.

Tulevalla kaudella tahdon jatkaa työtäni lasten ja nuorten hyvinvoinnin edistämiseksi aina varhaiskasvatuksesta aikuisuuteen, tukea isien roolia kotona ja naisten asemaa työelämässä sekä edistää kestävän, tasa-arvoisen sekä kansainvälisen Suomen kehittymistä.

Haluan, että Suomi tunnettaisiin yhteiskuntamallista, jossa nuoret eivät syrjäydy, maahanmuuttajat integroituvat ja löytävät paikkansa työelämässä, seksuaalivähemmistöt saavuttavat tasa-arvon ja jokaisella kansalaisella on kyky, välineet ja arvomaailma kohdata jokainen ihminen.

Haluan nähdä yhteiskunnan, jossa jokaisen tarjoama panos on tunnustettu ja päämääränä on ympäristön ja ihmisyyden kestävä kehitys.

Jani Toivola

Olen kansanedustaja, Vihreän eduskuntaryhmän 2. varapuheenjohtaja sekä pienen tyttären yksinhuoltajaisä.

Sukujuuriltani olen puoliksi kenialainen. Perushoitajaäitini kasvatti minut rakkaudella yksinhuoltajaperheessä Helsingin Puistolassa. Myöhemmin teini-iässä minusta tuli ylpeä kahden sisaren isoveli.

Sain olla tekemässä historiaa, kun veimme läpi esityksen tasa-arvoisesta avioliittolaista. Olin valiokunnan lausuman ensimmäinen allekirjoittaja.

Politiikkani lähtee siitä, että ihmisen tulee saada olla näkyvä omassa yhteiskunnassaan. Elämä ei saa olla tekohengitystä, jossa sananvapauden nojalla arvomme pohjautuvat pahimmillaan toisen ihmisryhmän alistamiseen. Omanarvontunnosta lähtee kyky kohdata ja kääntää yhteiskunnassa tapahtuva muutos voimavaraksi ja ajatella yhteistä hyvää.

Se, miten suhtaudumme kanssaihmisiin, määrittää sen, miltä näyttää tulevaisuuden Suomi. Tämä kaikki puhuu sen puolesta, että monimuotoisuuden tulee olla myös talous- ja rakennepolitiikan ytimessä. On täysin turhaa rakentaa uusia palveluita, jos ne eivät pohjaudu ihmisten tarpeisiin tai muuten vastaa elämän todellisuutta tänään. Monimuotoisuus on kustannustehokasta ja ennaltaehkäisevää. Ne toiveet, mitä asetamme velkasuhteen taittumiselle, talouskasvulle, uusien yritysten ja ideoiden synnylle, hyvälle koulutukselle tai tuottavalle työelämälle, voivat toteutua vain monimuotoisuuden kautta. Ilman ihmisiä kaikki nämä tavoitteet ovat vain teorioita ilman liikettä tai henkeä. Vasta kun saamme ihmiset mukaan, voi matka alkaa kohti kehitystä ja tulevaa.

Monimuotoisuus pitää vahvasti sisällään eri vähemmistöjen oikeudet. Se on vahvasti tasa-arvokysymys, mutta se on myös huomattavasti laajempi kysymys. Monimuotoisuus on ihmisenä olemista. Jokaisen yksilön ja perheen tilanne on eri. Ihmiset ovat erilaisia. Perheet ovat erilaisia. Elämänvaiheet ovat erilaisia. Monimuotoisuus haastaa meidät päättäjinä, virkamiehinä ja eri alojen asiantuntijoina, toimemme ammattilaisina.

Työssäni laki- sekä työelämä- ja tasa-arvovaliokunnassa on korostunut suomalaisen työelämän kehittäminen työllistymisen, tasa-arvon, monikulttuurisuuden, yrittäjyyden sekä työelämän joustavuuden näkökulmasta.

Olen vieraillut yli 200 koulussa puhumassa ihmisoikeuksista, koulukiusaamisesta sekä unelmista. Olen myös johtanut Kesäduuni Uudellamaalla -kampanjan nuorten vaikuttamisryhmää, jonka kautta on löytynyt kesätyöpaikkoja yli 10 000 uusmaalaiselle nuorelle. Nuorten vaikuttamisen mahdollisuudet tuovat osallisuutta ja tukevat omien unelmien löytymistä ja sijoittumista työelämään.

Kuluneen eduskuntakauden yksi ehdottomista kohokohdista oli, kun sain kahdelta espoolaispojalta, Joelilta ja Villeltä, kutsun tulla puhumaan ensin heidän kouluunsa ja myöhemmin Espoon Dipoliin kaikille Espoon oppilaskuntien edustajille ja opettajille suvaitsevaisuudesta sekä jokaisen oikeudesta omaan tarinaansa.

Tulevalla kaudella tahdon jatkaa työtäni lasten ja nuorten hyvinvoinnin edistämiseksi aina varhaiskasvatuksesta aikuisuuteen, tukea isien roolia kotona ja naisten asemaa työelämässä sekä edistää kestävän, tasa-arvoisen sekä kansainvälisen Suomen kehittymistä.

Haluan, että Suomi tunnettaisiin yhteiskuntamallista, jossa nuoret eivät syrjäydy, maahanmuuttajat integroituvat ja löytävät paikkansa työelämässä, seksuaalivähemmistöt saavuttavat tasa-arvon ja jokaisella kansalaisella on kyky, välineet ja arvomaailma kohdata jokainen ihminen.

Haluan nähdä yhteiskunnan, jossa jokaisen tarjoama panos on tunnustettu ja päämääränä on ympäristön ja ihmisyyden kestävä kehitys.

Lue blogiani

Ajatuksia vihreämmästä kunnasta

Hyvinvointia kansalaisille, perustulo yksi ratkaisu

(Mielipidekirjoitus julkaistu Satakunnan Kansassa 2.1.2015) Kiitän mielenkiinnosta (tekstari SK 19.12.) Vihreiden hyvinvointiratkaisuja kohtaan. Hyvinvointiyhteiskunnan turvaamiseen tuskin on olemassa yksittäistä taikatemppua. Vihreiden mielestä yhteiskuntaa on...

lue lisää

EK:n hyvinvointiresepti kyseenalainen

(Mielipidekirjoitus julkaistu Satakunnan Kansassa 17.12.2014) Elinkeinoelämän keskusliitto julkaisi 9.12. oman reseptinsä Suomalaisen hyvinvointiyhteiskunnan pelastamiseksi. Sen ydin on tuloverotuksen voimakas alentaminen ja reilut julkisen sektorin menoleikkaukset....

lue lisää

Saako Vihreät oikaista?

(Mielipidekirjoitus julkaistu Satakunnan Kansassa 24.9.2014) Satakunnan Kansa kirjoitti (21.9.) jo toistamiseen pääkirjoituksessaan ydinvoimasta, jättäen lukijan väärään käsitykseen. Ensinnäkin, maamme 4 ydinvoimalaa on onnistunut tuottamaan teollisuudelle...

lue lisää

Biokaasua tankkiin!

(Mielipidekirjoitus julkaistu Satakunnan Kansassa 20.9.2014) Kiitos Porin kaupungille mielenkiintoisen Vaihtoehtoisten polttoaineiden liikenneseminaarin (17.9.) järjestämisestä! Seminaarissa kuulimme paljon asiaa kaasu- ja sähköautoilusta. Mutta missä olivat...

lue lisää

Vielä syöttötariffista ja Vihreiden politiikasta

(Mielipidekirjoitus julkaistu Satakunnan Kansassa 30.5.2014) Jarkko Lammi (SK 24.5.), olet ymmärtänyt Vihreän politiikan tavoitteet aivan väärin. Tavoitteemme ei ole kurittaa mitään kansanosaa, vaan päinvastoin turvata tasapuolisia mahdollisuuksia kaikille ja...

lue lisää

Tuulivoiman syöttötariffista

(Mielipidekirjoitus julkaistu Satakunnan Kansassa 13.5.2014) Porin seudun Vihreät vastaa Jarkko Lammin (SK 5.5.) esittämään kysymykseen tuulivoimalle säädetyn syöttötariffin järkevyydestä. Suomi on sitoutunut nostamaan uusiutuvan energian osuuden koko...

lue lisää

Mitä on hyvinvointi todellisuudessa?

(Mielipidekirjoitus julkaistu Satakunnan Kansassa 31.10.2013) Julkisuudessa on usein väitetty, kuten Erkki Teikarikin kolumnissaan 22.10., että Vihreät heittää kapuloita hyvinvoinnin rattaisiin. Tämä nostaa esiin erittäin tärkeän kysymyksen siitä, mitä on hyvinvointi?...

lue lisää

Sisäilma- vai homeongelma?

(Mielipidekirjoitus julkaistu Satakunnan Kansassa 20.10.2013) On täysin vastuutonta väittää, että Porilaisissa kouluissa ei ole homeongelmia. Valtakunnallisen Hometalkoot-hankkeen ohjelmapäällikkö Juhani Pirinen on tutkinut huomattavia määriä sisäilmaongelmaisia...

lue lisää